Käsitteenä tietotyö on määritelty asiayhteyden mukaan monilla eri tavoilla, eikä mikään määrittely ole vakiintunut. Tietotyön käsite juontaa juurensa tietoyhteiskunnan käsitteeseen. Eri mailla on omat terminsä tietoyhteiskunnalle, mutta ne kaikki pohjautuvat japanilaisen Yoneji Masudan vuosikymmeniä sitten muotoilemaan ”joho(ka) shakai” -iskusanaan, joka käännettiin englanniksi ”information society”, eli informaatioyhteiskunta (Pyöriä, 2001, s. 22–23).
Machlupin, joka luetaan alan pioneeriksi, ensimmäisissä määritelmissä tietotyö käsitettiin laajana terminä. Tietotyöhön nähtiin kuuluvaksi kaikki tiedon tuottamiseen, jakamiseen sekä välittämiseen liittyvät työmuodot. Täten tietotyön ammattikunta nähtiin erittäin laajana jakautuen postinjakajasta huippututkijaan. Myöhemmin tietotyötä (tietointensiivistä) on määritelty koulutuksen, työn autonomian sekä tietotekniikan käytön avulla (Julkunen, 2008, s. 131). Pyöriä lisää edelliseen määrittelyyn suunnittelun yhdeksi tietotyötä rajaavaksi käsitteeksi. (Pyöriä, 2001, s.26).
Pyöriän käyttää tietotyön sijaan tietointensiivinen työ –käsitettä ja määrittelee sen tunnuspiirteiksi tiedon prosessoinnin. Prosessoinnin hän määrittelee tiedon vastaanottamiseksi, käsittelyksi ja uuden tiedon tuottamiseksi. Tietointensiivistä työtä tehdään tieto- ja viestintäteknologian avulla, jolloin osaamisen merkitys korostuu niin yksilö-, ryhmä- sekä organisaatiotasolla. Tällöin korostuu, että työn tuotos on enemmän kuin osiensa summa. Pyöriä analysoi alan asiantuntijoiden määritelmiä ja käsittää tietotyön olevan ”tietotekniikan soveltamiseen painottuneet suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät, jotka ainakin jonkin verran edellyttävät luovuutta ja innovatiivisuutta”. (Pyöriä, 2001, s. 26). Pyöriä määrittää tietotyön kriteereitä ja laskee tietotyöläisiksi tietotekniikkaa työssään käyttävät, suunnittelun ja ideoinnin parissa työskentelevät sekä kaikki ne, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. (Pyöriä, 2001, s. 29).
Lähteet:
Pyöriä, P. (2001). Tietotyön idea. Teoksessa: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa (toim.) Blom, R., Melin, H. & Pyöriä, P. Helsinki: Gaudeamus.
Julkunen, R. (2008). Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000luvun työprosess(e)ista. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.
Käsitteenä tietotyö on määritelty asiayhteyden mukaan monilla eri tavoilla, eikä mikään määrittely ole vakiintunut. Tietotyön käsite juontaa juurensa tietoyhteiskunnan käsitteeseen. Eri mailla on omat terminsä tietoyhteiskunnalle, mutta ne kaikki pohjautuvat japanilaisen Yoneji Masudan vuosikymmeniä sitten muotoilemaan ”joho(ka) shakai” -iskusanaan, joka käännettiin englanniksi ”information society”, eli informaatioyhteiskunta (Pyöriä, 2001, s. 22–23).
Machlupin, joka luetaan alan pioneeriksi, ensimmäisissä määritelmissä tietotyö käsitettiin laajana terminä. Tietotyöhön nähtiin kuuluvaksi kaikki tiedon tuottamiseen, jakamiseen sekä välittämiseen liittyvät työmuodot. Täten tietotyön ammattikunta nähtiin erittäin laajana jakautuen postinjakajasta huippututkijaan. Myöhemmin tietotyötä (tietointensiivistä) on määritelty koulutuksen, työn autonomian sekä tietotekniikan käytön avulla (Julkunen, 2008, s. 131). Pyöriä lisää edelliseen määrittelyyn suunnittelun yhdeksi tietotyötä rajaavaksi käsitteeksi. (Pyöriä, 2001, s.26).
Pyöriän käyttää tietotyön sijaan tietointensiivinen työ –käsitettä ja määrittelee sen tunnuspiirteiksi tiedon prosessoinnin. Prosessoinnin hän määrittelee tiedon vastaanottamiseksi, käsittelyksi ja uuden tiedon tuottamiseksi. Tietointensiivistä työtä tehdään tieto- ja viestintäteknologian avulla, jolloin osaamisen merkitys korostuu niin yksilö-, ryhmä- sekä organisaatiotasolla. Tällöin korostuu, että työn tuotos on enemmän kuin osiensa summa. Pyöriä analysoi alan asiantuntijoiden määritelmiä ja käsittää tietotyön olevan ”tietotekniikan soveltamiseen painottuneet suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät, jotka ainakin jonkin verran edellyttävät luovuutta ja innovatiivisuutta”. (Pyöriä, 2001, s. 26). Pyöriä määrittää tietotyön kriteereitä ja laskee tietotyöläisiksi tietotekniikkaa työssään käyttävät, suunnittelun ja ideoinnin parissa työskentelevät sekä kaikki ne, jotka ovat suorittaneet korkeakoulututkinnon. (Pyöriä, 2001, s. 29).
Lähteet:
Pyöriä, P. (2001). Tietotyön idea. Teoksessa: Tietotyö ja työelämän muutos. Palkkatyön arki tietoyhteiskunnassa (toim.) Blom, R., Melin, H. & Pyöriä, P. Helsinki: Gaudeamus.
Julkunen, R. (2008). Uuden työn paradoksit. Keskusteluja 2000luvun työprosess(e)ista. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.